Satu vesipallosta pitävästä jättiläisestä, savonmaan Paavosta

  Olipa kerran kaksi naapurivaltakuntaa. Toisessa niistä asui vesipallosta pitävä jättiläinen, savonmaan Paavo. Paavo halusi päästä suurten valtakuntien edustajien kanssa samaan pöytään laseja kilistelemään ja illastamaan. Ja, olisihan se nyt niin paljon fiinimpää kuin pienten kanssa porstuassa istuskelu. Nyt tulikin Paavolle kiire! "Haluun päästä heti isoon pöytään kilistelemään!". Paavo ei vaivautunut miettimään, eikä oikein ehtinytkään junttivaaleilla, junttialamaisilta kyselemään, vaan kavereidensa kanssa kirjoitti porstuassa siinä samassa sopimuksen salassa, kynttilänvalossa. Salaisessa sopimuksessa luki, jotta laseja saisi kilistellä samassa pöydässä suurten kanssa Paavo, kunhan vaan lupaisi käyttäytyä kaikin puolin esimerkillisesti, korrektisti sekä myötämielisesti.

  Samaan aikaan toisessa, Sweaborgilaisten porukassa käytiin keskustelua samasta asiasta. "Meitä pyydettiin mukaan suureen saliin. Luvattiin juotavaksi parasta ranskanmaan viiniä ja syödäksemme saksalaista braatwurstia. Mutta vastalahjaksi pyydettiin meiltä meidän keskuspankin holvin avaimia?! Tarjous kuulostaa kylläkin houkuttelevalta. Liiankin houkuttelevalta? Joku ketunhäntäkö tähän haudattuna voisko olla? Suurten valtakuntien edustajat kylläkin vakuuttivat, että vaikka avaimen heille luovutamme, eivät he keskuspankin avainta käytä, holvissamme vieraile. Ja sopimuksessakin on näin präntättynä, Jokainen valtio tulee aina toimeen omillaan. Ja, nimenomaan, on jyrkästi kielletty toisen valtion holvissa vierailu! Mutta silti, eikö olisi kuitenkin parempi tiedustella asiasta muiltakin, mikä kiire meillä, täällä porstuassa on ihan lämmin istua. Jospa järjestetäänkin kotiin palattuamme äänestys asiasta. Järjestetään kansanäänestys. Kysytään kaikelta kansalta, saavat päättää mikä viisasta tässä asiassa meille on."

  Heti musteen kuivuttua savonmaan Paaavo suuntasi takaisin kotimatkalle, junttialamaistensa luo haastaen lakeijoilleen polleena, ”Kylläpä teki Paavon nyt hyvät oivat kaupat. Saksanmaan braatwurstia riittää, ja kyytipojaksi parasta ranskanviiniä! Olivat vielä niin hölmöjä, etteivät muistaneet vaatia minulta vastalahjaksi yhtään mitään! Myin heille pelkkää ilmaa! Hahhohahhah-haa! Voi, Paavo Sinua, olet nero! Ja, voi niitä pelkureita, Sweanmaan svedupettereitä. Jäivät sinne porstuaan keskenään supisemaan ja mietiskelemään, diskuteeraaman. Kyllä heti huomasin, etteivät enot ole olleet mukana Tali-Ihantalassa, karaistumassa!

VÄLIAIKA

OSA 2

Suomi - Ruotsi 17,2 miljardia - 0

 1. Ruotsissa bruttokansantuotteen kasvu suurempi:  5,5 % v. 2010, Suomella 3,1                      

 2. Työttömyysaste pienempi: Ruotsi 7,7 %, Suomi 8,2 %

3. Työllisyysaste korkeampi: Ruotsi 72,7 %, Suomi 68,1 %

4. Lisävelanottoa ei tarvita: Ruotsi 0 eur. v 2011, Suomi 9 miljardia eur. (Valtiovarainministeriön arvio)

5. Ei julkisen talouden vajetta: Ruotsi 0,0 % v. 2010, Suomi 2,5 %

6. Ruotsissa pienempi inflaatio

7. Valtionlainojen matalampi korkotaso

8. EUn ongelmamaiden lainoitukset, Suomi n. 3 miljardia eur.

9. EUn ongelmamaiden takaukset, Suomi 17,2 miljardia eur.

10. Ruotsilla oma itsenäinen keskuspankki ja oma valuutta = itsenäisyys tehdä kansakunnalle parhaita.

***

Savonmaan Paavo, ”Pkle tämä junttikansa ja junttivaalit, kaikemaailman juntti-inisijät, pitäis laittaa nahkurinorsille koko junttiväki!”